Yhä useammat kuluttajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota ostamansa ruuan alkuperään. Lähiruoka ei ole mikään yksinkertainen käsite. Yleensä lähiruokana pidetään lähialueella tuotettuja ruokia, esimerkiksi maakunnan tai siihen rinnastettavalla alueella tuotettua. Joissakin tapauksissa lähiruoka voi tarkoittaa Suomessa tuotettua ruokaa.
Lähiruualla edistetään paikallisten tuottajien ja toimijoiden toimintaa. Mielikuvaan lähiruuasta liitetään usein tuotannon pienimuotoisuus ja puhtaus. Tällä hetkellä lähiruokaan liittyviä haasteita on tuotannon epätasaisuus ja jatkumo sekä kuljetusyhteydet.
Compass Group on vastannut Puolangan kunnan ateriapalvelusta viime vuoden elokuusta lähtien. He määrittelevät lähiruuan suomalaiseksi ruuaksi ja sitä käytetäänkin paljon heidän ravintoloissaan.
Vähintään 90 prosenttia kaikesta Compass Groupin käyttämästä lihasta ja lihajalosteista on kotimaista. Kaikki broileri on aina täysin kotimaista, samoin tuore naudan- ja porsaanliha. Lisäksi maito ja kananmunat ovat kotimaisia. Puolangalla käytettävien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia.
- Yrityksemme hankintaosasto tekee aktiivisesti töitä löytääkseen toimintaamme sopivia lähiruuan tuottajia, asiakkuuspäällikkö Seija Oikarinen Compass Groupilta kertoi.
K-market Paprikan kauppias Raimo Holappa kokee lähiruuan tärkeänä. Puolangalla on toki paljon maito- ja lihatuotantoa, mutta ne eivät päädy kauppaan suoraan tuottajilta. Ihan puolankalaisina tuotteina kaupassa myydään Ärmätin nokkostuotteita, jotka valmistetaan Suolijärvellä kasvatetusta nokkosesta. Toinen puolankalainen hittituote on Lylyjoen lohi.
- Lylyjoen kirjolohi on ihan paikallinen ja sillä on hyvä menekki. Sitä odotetaan ja kysytään jo nyt. Lylyjoen Lohi alkaa yleensä toimittaa kalaa kauppaan lokakuun lopulla kesästä riippuen. Nyt en vielä tiedä, miten tänä vuonna, kauppias kertoi.
Lähiruoasta enemmän 7. lokakuuta ilmestyvässä Puolanka-lehdessä.
Laura Tolonen, kuva Tuomo Seppänen
Comments