Riistanhoitoyhdistyksessä tuskailtiin verenvähyyttä


Puolangan riistanhoitoyhdistys piti vuosikokouksensa viime viikon tiistaina Puolankajärven koulun ruokalassa. Paikalle oli saapunut vain kahdeksan riistanhoitomaksun maksanutta jäsentä päättämään yhdistyksen viime vuoden tilit ja toimintakertomuksen sekä hyväksymään kuluvan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman. Osallistujamäärä oli todella pieni, kun Puolangan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu kuitenkin 1148 jäsentä.

Kokouksen alussa yhdistyksen puheenjohtaja Sari Moilanen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Sen jälkeen Kainuun riistakeskuksen riistaneuvoja Tapio Kangas piti lyhyen tilannekatsauksen riista-asioista Kainuussa.

Kangas kertoi, että metsästys on harrastuksena ja elämäntapana edelleen hyvässä mallissa. Metsästäjämäärä on pysynyt edelleen hyvänä: Suomessa on yli 300 000 metsästyskortin maksanutta metsästäjää.

- Määrä on pysynyt ennallaan, mutta on tiedostettava, että kun vanhemmat ikäluokat poistuvat pikku hiljaa, niin nuoria tulee vähän vähemmän tilalle, mikä on yleistä kaikessa yhdistystoiminnassa, Kangas kertoi.

Toimintakertomusta esitellyt Kari Sutinen nosti esiin Ruhon ampumaradan merkityksen ammunnan harjoittelussa. Radan siivouksen yhteydessä kerättiin hylsyt ampumapaikalta ja niitä oli 6720 kappaletta elokuun ja toukokuun väliseltä ajalta.

- Haulikkorata on yllättävän kovassa suosiossa. Siellä ammutaan vuosittain 5000 - 6000 panosta ja tämä on seurannan mukaan ollut tätä tasoa jo pidemmän ajan, Sutinen kertoi.

Lyijyhaulikielto tulee todennäköisesti vaikuttamaan tähän harjoitteluun. Sutinen onkin huolissaan siitä, miten se näkyy jatkossa haulikkoammunnan harjoittelussa.

- Ruho on hyvä ja asiallinen paikka harjoitella haulikon käyttöä, ettei menisi siihen, että jokainen ampuisi kotipeltonsa kulmilla. Siinä mielessä haulikkoradan tarve on iso.

Lue enemmän 13. huhtikuuta ilmestyvästä Puolanka-lehdestä.


Tuomo Seppänen



136 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki