top of page

Touko siunattiin tänä vuonna Harjulan tilalla


Harjulan tilalla vietettiin muinaishistoriallista juhlaa 25. toukokuuta, kun touko sai taas siunauksensa.

Toukosiunaus on alun perin pakanallinen kansanjuhla muinaisesta Suomesta, jolloin uhrattiin olutta ja leipää sekä juotiin “ukon malja”. Käytännössä tämä tarkoitti ryyppäysjuhlaa, kertoo puhelinhaastattelussa Jyväskylän yliopiston professori Kustaa H. J. Vilkuna.

- Talonpoika on rationaalinen olento, haluttiin varmistaa sadon tulevaisuus ja juoda olutta. Tämä tehtiin poikkeuksellisesti sukupuolesta riippumatta, Vilkuna täsmentää.

Keskiajalla katolinen kirkko toimitti muualla Suomessa toukosiunauksen rukoussunnuntain ja helatorstain välissä.

Reformaation eli uskonpuhdistuksen aikana luterilaisuuden yleistyttyä Suomessa myös rituaalinomaiset tapahtumat, kuten toukosiunaaminen, vähenivät ja lopulta katkesivat. Touonsiunaamisperinne jatkui kuitenkin katolisissa sekä ortodoksisissa maissa. Tämä johtui luterilaisesta ajatuksesta, missä kaikkea synninhyvitystyötä paheksuttiin.

Toukosiunaamisen perinnettä katkaisi myös 1700-luvulla levinnyt valistusajatus, jossa uskonto muutettiin henkisemmäksi ja kehittävämmäksi.

- Ihmiset haluttiin sivistyksen pariin, kirkkoherra Hannes Seppänen kertoo.

Harjulan lihakarjatilan isäntä Timo Leinonen kokee tapahtuman mukavaksi vaihteluksi. Tämä onkin Leinosen ensimmäinen touonsiunaus. Tilaisuudesta jäi hänelle kuitenkin vapautunut olo.

Aiheesta enemmän 7. kesäkuuta ilmestyvässä Puolanka-lehdessä.


Laura Kilpinen

105 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Komentarze


bottom of page