top of page

Karhua ja ilvestä ei saa enää metsästää



Suurriistanmetsästyksessä tapahtui syksyllä muutos, joka käytännössä lopetti kokonaan karhun- ja ilveksenmetsästyksen muualla kuin poronhoitoalueella. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän tulkinnan mukaan karhun ja samalla myös ilveksen niin sanottu kannanhoidollinen metsästys ei enää ole mahdollista.

Uusi tulkinta tehtiin, kun luonnonsuojelujärjestö oli tehnyt valitukset Kuhmoon myönnetyistä kaatoluvista ja korkein hallinto-oikeus tulkitsi lakia siten, että metsästys ei enää nykymuodossaan ole mahdollista.

Millaisia ajatuksia se herättää nuoressa metsästäjässä, joka on onnistunut kaatamaan ensimmäisen karhunsa jo 14-vuotiaana ja jonka intohimona on kaikenlainen metsästys ja jossa yhtenä merkittävänä kohteena on ollut karhu?

- Ei se kyllä yhtään lämmitä, kun on päässyt karhunmetsästyksen makuun ja on alkanut ymmärtää, miten karhunmetsästyksessä pitää toimia. Yhtä äkkiä sitten kerrotaankin, ettei saakaan enää mennä metsästämään karhua, Valtteri Keränen sanoi.

Jos Valtteri on harmissaan nykytilanteesta, niin hän on myös kriittinen. Kun karhua ei enää saa metsästää, niin hän näkee siinä myös muita haittapuolia.

- Entä kun karhukanta kasvaa ja alkaa liikkua ihmisten ilmoilla, tulee pihakarhuja, jotka alkavat tonkia roskiksia, Valtteri pohti.

Toissa viikon perjantaina sovittu haastattelu piti siirtää iltaan, sillä Markus ja Valtteri Keränen olivat päivällä olleet SRVA-tehtävällä eli suurriistavirka-aputehtävällä, kun heidän metsästysmailtaan oli löytynyt kuollut hirvi. Hirvi osoittautui hyvin pienikokoiseksi vasaksi, joka oli menehtynyt todennäköisesti nälkään ja kylmään.

SRVA-toiminta ja se, että saako suurriistaa enää haukuttaa edes harjoitusmielessä, pistää niin isä-Markuksen kuin poika-Valtterinkin mietteliääksi.

- Entäpä kun koiraa ei enää saa edes harjoittaa suurriistaa kuten karhua haukuttamalla. Miten sitten esimerkiksi onnettomuustilanteessa löytyy metsästäjä, jolla olisi koira, joka voisi lähteä jäljittämään loukkaantunutta eläintä? Markus ja Valtteri pohtivat.

Aiheesta enemmän 31. tammikuuta ilmestyneessä Puolanka-lehdessä.


Tuomo Seppänen

203 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page