Kevään koronakriisi on lisännyt muuttoliikettä kaupunkien ulkopuolelle maaseutumaisiin ja pieniin kuntiin. Tämä on näkynyt kuluvien kuukausien aikana myös Puolangalla, jonne on muuttanut huhti-kesäkuun välisenä aikana enemmän väkeä kuin on muuttanut pois. Puolanka on ollut tänä vuonna tammi-kesäkuun välisenä aikana myös Kainuun ainoa kunta, jonka väkiluku ei ole laskenut.
Puolangan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2 524 henkeä ja kesäkuussa 2 529 henkeä. Pormestari Harri Peltola pitää tilannetta muuttoliikkeen osalta erittäin positiivisena. Hän kertoo, että heinäkuun loppuun mennessä Puolangalle oli muuttanut reilu 60 ihmistä.
- Vastaavasti sitten on muuttanut noin 40 henkeä pois, ja jonkin verran väkeä myös kuolee ja jonkin verran syntyy. Meille on tullut myös ihan työikäistä väestöä ja koululle on saapunut uusia lapsia kesän jälkeen. Kyllähän se silloin tarkoittaa, että perheitäkin on muuttanut.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro toteaa, että kun katsotaan Suomen sisäistä muuttoliikettä, maaseutumaisten kuntien ja taajaan asuttujen kuntien muuttoliikkeen nettoluvut ovat merkittävästi paremmat kuin viime vuonna samaan aikaan. Kainuun tilannetta hän pitää mielenkiintoisena siksi, että vuoden toisella neljänneksellä Kajaani oli ainoa Kainuun kunta, jossa nettomuutto oli miinuksella.
- Kaikissa muissa kunnissa muuttotase oli joko positiivinen tai tasapainossa. Viime vuonna Kainuun muuttotappio oli tähän aikaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä muistaakseni noin miinus 120 henkilöä. Tänä vuonna vastaavana ajankohtana se oli ainoastaan miinus 18 henkilöä, Aro kertoo.
Lue enemmän 26. elokuuta ilmestyvästä Puolanka-lehdestä.
Laura Heikkinen, kuva Jenna Hiltunen