Maailman suurimmasta naisten vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöstä Lotta Svärdistä kasvoi yhteiskunnallinen vaikuttaja. Sen työ näkyy Suomessa edelleen.
Kenttäsairaalat, kanttiinit ja lotat soppatykin ääressä ovat asioita, jotka yhdistetään ensimmäisenä lottiin. Sen sijaan lottajärjestön rauhanaikainen työ ennen sotaa sekä jälleenrakennuksen aikana on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Kuluvana vuonna vietetään Lotta Svärd -juhlavuotta teemalla ”100 vuotta yhteiskuntavastuuta”. Vuoden suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Vuonna 1921 - 1944 toimineessa Lotta Svärd -järjestössä oli jäseniä enimmillään jopa 240 000, joista 50 000 oli 8 - 16-vuotiaita pikkulottia. Väkilukuun suhteutettuna se oli maailman suurin vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö.
Monen järjestön ja yhdistyksen tavoin myös lottajärjestö määrättiin lakkautettavaksi Moskovan välirauhassa 1944. Lotat ennakoivat tämän ja perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön sekä Työmaahuolto ry:n turvaamaan avustus- ja huoltotyötä. Vuodesta 2004 asti huoltosäätiön nimi on ollut Lotta Svärd Säätiö. Työmaahuolto ry taas tunnetaan nykyisin nimellä Fazer Amica.
Puolangalla lottatoiminta sai alkunsa, kun Kotilaan perustettiin Lotta Svärd -järjestön paikallisosasto 10. maaliskuuta 1923. Sen puheenjohtajana toimi Eva Hyttinen. Kotilan osasto muutettiin muutaman vuoden päästä kyläosastoksi, kun Puolangan kirkonkylä sai oman paikallisosastonsa.
Aiheesta enemmän 27. lokakuuta ilmestyneessä Puolanka-lehdessä.
Laura Heikkinen, kuva Puolanka-lehden arkisto / Martta Väisänen.