Filosofian maisteri Anna Komulaisen Itä-Suomen yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma käsittelee kainuulaista ruokakulttuuria ja sen muutoksia vuosina 1950 - 1999. Tutkimus tuo esiin, miten kainuulainen ruokakulttuuri poikkesi muusta Suomesta. Tutkielma kartoitti ruoan ja ruoka-aineiden kulutusta sekä ruoan hankinnan, valmistuksen ja nauttimisen tapojen kehitystä Kainuussa.
Tutkimuksen uutuus ja kiehtovuus piilee ennen kaikkea Komulaisen metodologisessa valinnassa keskittyä tarkastelemaan ruokakulttuurin muutosta Kainuun museoon talletetun valokuva-aineiston kautta. Tämä tuo historian tutkimiseen uudenlaista pohdintaa. Valokuvia ja negatiiveja on käytetty suomalaisen historiantutkimuksen parissa verrattain vähän.
- Valokuvan kautta pääsee ”sukeltamaan” historialliseen hetkeen ja havainnoimaan myös sellaisia asioita, jotka voivat esimerkiksi tekstiaineistossa jäädä mainitsematta. Tällaiset valokuvassa sivurooliin jäävät tai tahattomasti kuvaan osuneet asiat voivat paljastaa historiasta uutta ja unohdettua, Kajaanista kotoisin oleva Komulainen ajattelee.
Tutkimus osoitti, ettei nälkämaa-mielikuvasta ollut kainuulaisessa ruokakulttuurissa juurikaan vaikutteita 1900-luvun loppupuolella. Väestön aiemmin niukat olot olivat kuitenkin luoneet syvän arvostuksen ruokaa kohtaan. Tämä arvostus näkyi vielä 1900-luvun loppupuolellakin, erityisesti ruokailuhetken rauhoittamisen sekä edullisen ja täyttävän ruoan kautta.
Komulainen huomauttaa, että Puolangan ja Ylä-Kainuun alueella ruokakulttuuri vuosina 1950 - 1999 nojasi enemmän ja pidempään perinteiseen ruokaan kuin esimerkiksi maakunnan keskuskaupungissa Kajaanissa, koska usein toimeentulo ja elinympäristö ohjaavat kuluttajatottumuksia.
Komulainen kertoo, että Kainuun museossa Ylä-Kainuusta kuvia on huomattavasti vähemmän kuin muualta Kainuusta. Hän toivookin pääsevänsä tulevaisuudessa tekemään jatkotutkimusta, jossa Ylä-Kainuun seutuun pääsisi perehtymään enemmän. Ylä-Kainuun kuvat ovat enimmäkseen savottatöistä ja metsäkämpiltä, jotka avasivat alansa ruoka-arkea.
Komulaisen tutkimuksesta enemmän 18. tammikuuta ilmestyvässä Puolanka-lehdessä.
Laura Tolonen, kuva Puolanka-lehden arkisto/Irja Hamunen