Vuosi 2020 piirtyy metsästyksen historiaan siksi, että ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen päästiin kokeilemaan Puolangalla urosteeren latvalinnustusta. Latvalinnustuskausi alkoi 20.1. ja päättyi 31.1.
Edellisen kerran Puolangalla sai metsästää uroslintua latvalinnustuksena vuonna 1981, jolloin oli kymmenen päivän metsästysaika. Tämä jäi vain kokeiluksi, ja sitä ennen latvalintua sai metsästää vuonna 1965.
Urosteeren ja -metson latvalinnustus poikkeaa lähes täysin totutusta kanalintumetsästyksestä.
Muuttuvia tekijöitä syysmetsästykseen on itse asiassa hyvin paljon. Yksi kanalintumetsästäjien tärkein ”ase”, joko haukkuva tai seisova lintukoira puuttuu kokonaan. Metsästysolosuhteet ovat myös hyvin erilaiset.
Latvalinnustus tapahtuu melkeinpä vuoden pimeimpään aikaan eli päivänvalo siellä, missä metsästys on sallittua eli Pohjois-Suomessa, on hyvin niukka, ja rajaa metsästysmahdollisuudet vuorokaudessa muutamaan tuntiin.
Latvalinnustus on tarkoitettu sellaisille alueille, missä on taattu lumivarmuus, mikä tuo omat haasteensa. Pelkkä ase ja reppu ei riitä, vaan metsästäjän on varustauduttava kunnon metsäsuksien kera metsälle.
Aiheeseen perehdytään lisää 5.2. ilmestyvässä Puolanka-lehdessä Matti Sutisen haastattelussa.
Tuomo Seppänen, kuva Juha Heikkinen