Joonas Tammelan väitöskirjatutkimuksessa perehdyttiin saarnoihin poliittisen sanoman välittäjinä

Joonas Tammela väitöskirja tarkastettiin marraskuussa Jyväskylän yliopistolla. Hänen historian väitöskirjatutkimuksensa otsikko on Jatkuvuuksia ja valtapolitiikan paikallisia tulkintoja: Esivalta ja alamaisuus Ruotsin valtakunnan paikallispappien saarnoissa noin 1790 - 1820.

Poliittiset saarnat aihealueena ovat olleet Tammelan kiinnostuksen kohteena jo kandiopinnoista lähtien. Hän kertoi lukeneensa niinä aikoina kirjan aiheesta. 

- Innostuin tästä aspektista, miten saarnastuoli ja saarnat ovat toimineet poliittisen sanoman välittäjänä ja jopa propagandan välineenä menneinä vuosisatoina. Aineistoa etsin ensin Suomesta ja sitten graduvaiheessa Ruotsista ja sitä löytyi ihan hyvin. 

Tammela aloitti väitöskirjan tekemisen vuonna 2016. Hän tiesi jo siihen ryhtyessään, että prosessi tulee olemaan pitkä, koska käsinkirjoitettujen saarnojen lukeminen vie väkisin aikaa. Sen vuoksi niitä ei ole kovin laajasti tutkittu aikaisemmin. 

- Kuudelta papilta on säily­nyt hyvät kokoelmat. Pienemmissä oli sadan saarnan luokkaa ja toisissa taas useampia satoja, niin kyllä lähes 2000 saarnaa tätä työtä varten luin. Onhan se melkoinen määrä. Lopputuloksesta tulikin aika laaja ja lähdeluettelo loppuu sivulle 466, Tammela kommentoi.

Tammela sanoo, että väitöstutkimuksen tekeminen oli oppimisen matka. Hän kertoo, että uskoi muutoksen näkyvän voimakkaasti vuosisadan vaihteessa. Materiaaliin perehtyessään hän epäili, näkyykö yhteiskunnallinen muutos sittenkään saarnoissa, mutta loppuen lopuksi se näkyi. Hän on tyytyväinen, että sai perehtyä lähdemateriaaliin laajasti rahoituksen ja ajan puolesta.

- Väitöstyöhön olen tyytyväinen. Aina me tutkijat nähdään, että työ on puutteellinen ja sitä voisi syventää, mutta kyllä olen oikein tyytyväinen ja voin seistä tämän takana mielihyvin, Tammela kertoo.

Aiheesta enemmän 25. helmikuuta ilmestyneessä Puolanka-lehdessä.

Laura Tolonen, kuva Jyväskylän yliopisto