Mies herää aamulla sängystä, eikä hän olekaan yksin. Mies kysyy, kuka olet ja mitä teet sängyssäni. Vieressään hänellä istuu iso, sininen hahmo punaisine silmineen. Muutaman sananvaihdon jälkeen hahmo esittäytyy miehen yksinäisyyden fyysiseksi ilmentymäksi, joka ei katoa ummistamalla silmät uudestaan uneen tai huomiotta jättämällä. Näin alkaa Kimmo Kristian Rajalan uusin sarjakuvakirja Mies ja hänen yksinäisyytensä.
Rajalalla on kotisivuillaan monien vuosien ajalta sarjakuvia ja alun perin kirjassa olevan sarjakuvatarinan piti olla verkkosivulla julkaistava ystävänpäiväkalenteri, josta olisi tullut yksi osa helmikuun ensimmäisestä päivästä ystävänpäivään saakka.
Neljäntoista osan sijaan sarjakuva paisui 39-osaiseksi tarinaksi. Rajala kertoi, että juonenkulkua hän ei ollut tarkasti suunnitellut etukäteen. Yksikin juonenkäänne oli ajatus, jonka hän oli kirjoittanut ylös 15 vuotta aikaisemmin ja jonka päätti nyt käyttää.
Rajala on kasvanut lukien Aku Ankkaa ja Asterixia. Nykyäänkin hän lukee laajasti sarjakuvia. Rajalalle sarjakuvien piirtäminen on ollut elämänmittainen harrastus ja hänen omien sanojensakin mukaan henkireikä.
- Se on aidosti sellainen asia, jota on mukava tehdä. Se, kun sitä tekee ja piirtää ja huomaa tyhjään tiedostoon tulevan sanoja, hahmoja. Se alkaa viiva ja värikerros kerrallaan näyttää paremmalta ja jossain vaiheessa sillekin, että se on riittävän hyvä, Rajala kertoo prosessista.
Lue enemmän 23. maaliskuuta ilmestyvästä Puolanka-lehdestä.
Laura Tolonen