Kyläyhdistysten rooli varautumisessa on merkittävä

Toissa viikon torstaina pidettiin Puolankajärven koulun auditoriossa kaksi tilaisuutta, joissa käsiteltiin varautumista niin kuntalaisten kuin kyläyhdistysten näkökulmasta. Aiemmin iltapäivällä käytiin läpi kyläyhteisöille tarkoitettua varautumisasiaa. Kylien yhdyshenkilöille järjestetyssä tilaisuudessa olivat Puolangan kylät varsin hyvin edustettuina.

Pormestari Harri Peltola näki kyläyhdistysten ja -yhteisöjen roolin tärkeänä, mikä oli myös Kainuun pelastuslaitoksen näkökulma ja syy siihen, miksi kyläyhdistysten edustajille järjestettiin oma tilaisuus.

- Me tarvitsemme nimenomaan niin pelastuslaitos kuin kuntakin kyläyhdistyksiä siihen, että tarvittaessa saadaan viestiä välitettyä ja viestiä tuotua. Te, jotka asutte kylillä, tiedätte, missä ne ihmiset ovat ja tiedätte, kenellä siellä voi olla avun tarvetta.

Kainuun pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Saku Hämäläinen kertoi, että Kainuun kuntien johtajat muodostavat hyvin tiiviin ryhmän, jossa käsitellään myös valmius- ja varautumisasioita hyvin usein.

- Meillä tavoitteena ja tahtotilana on, että haluaisimme vahvistaa kyläyhdistysten roolia kyläyhteisön turvallisuuden tekijänä, Hämäläinen sanoi.

Hän käytti termiä neljäs sektori, joka tarkoittaa kyläyhteisöjä, asukasyhdistyksiä ja muita epävirallisia asuin­ympäristössä muodostuneita henkilöryhmittymiä.

- Kylätalot ja sen ympärille muodostuvat kyläyhteisöt ovat tulevaisuudessa keskiössä, kun mietitään sitä, miten me selviämme vakavista, jopa vähän pidemmistäkin häiriötilanteista, Hämäläinen totesi.

Aiheesta enemmän 8. lokakuuta ilmestyneessä Puolanka-lehdessä.

Tuomo Seppänen