Luonnon oma eliksiiri, mahla, on erinomainen janojuoma sellaisenaan, mutta sopii mainiosti esimerkiksi siman raaka-aineeksi. Mahla on pohjoisen leveysasteen lehtipuiden, kuten koivun, tammen ja vaahteran ravintoliuos, joka on 99-prosenttisesti puiden juurillaan maasta ottamaa vettä. Mahla sisältää puun varastoimia ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvunsa käynnistämiseen keväällä ennen kuin yhteyttäminen lehdissä alkaa. Mahlan virtaus alkaa, kun maa alkaa sulaa pintaosistaan. Puiden heräillessä kevääseen juuristo alkaa imeä maasta vettä ja samalla syksyllä juuriin varastoituneet ravintoaineet kulkeutuvat oksistoon silmujen puhkeamista ja lehtien kasvua varten. Valutuskausi päättyy, kun puut tulevat hiirenkorvalle. Mahla sisältää luonnon sokereita, glukoosia ja fruktoosia. Lisäksi mahlassa on erilaisia hedelmähappoja, joista suurin osa omenahappoja. Mahlassa on pieniä määriä myös hivenaineita, muun muassa kalsiumia, kaliumia, magnesiumia sekä jokin verran C-vitamiinia. Natriumia mahla ei sisällä lainkaan. Mahla on kevyesti hapan ja sen pH voi vaihdella välillä 7,5 - 5,5. Eri koivuyksilöiden ja kasvupaikkojen välillä on makueroja. Luonnonlääkinnässä mahlaa suositellaan muun muassa kevätuupumukseen ja elimistön puhdistamiseen, sillä se vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Mahlaa käytetään myös kestävyyttä lisäävänä kunto- ja energiajuomana. Aiheesta enemmän 13.5. Puolanka-lehdessä. Kuva: Arktiset Aromit ry