Metsästäjätutkinto on ollut pakollinen 60 vuoden ajan. Vuonna 1947 metsästyslakikomitea aloitti metsästyslain uudistamisen. Uusi laki saatiin voimaan kesäkuussa 1962 ja sen keskeinen sisältö oli valtakunnallisen keskusjärjestön perustaminen ja määrääminen metsästystutkinnon suorittaminen edellytykseksi metsästyskortin saamiseksi.
Ensimmäinen tutkinto järjestettiin elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1964, jolloin sen suoritti 24 000 henkilöä. Tutkintoa ei tarvinnut suorittaa niillä, joilla kortti jo oli, kunhan ei ollut maksamatta riistanhoitomaksua viitenä vuotena peräkkäin. Nykyäänkin kokeen joutuu uusimaan, mikäli maksussa on edellä mainitun mittainen tauko.
Tänä päivänä Suomen 279 riistanhoitoyhdistystä järjestävät metsästäjätutkintoon valmistavia koulutuksia eri puolilla Suomea. Tämä antaa kaikille mahdollisuuden osallistua koulutukseen ja päästä harrastuksessa alkuun. Valmentavaa koulutusta kuvaillaan eräänlaisena luontokouluna.
Viime viikolla Puolangan riistanhoitoyhdistyksen koulutuksen järjesti metsästäjätutkintoon valmentavan koulutuksen kouluttaja sekä metsästäjätutkinnon vastaanottaja Jalo Karhu, joka on pitänyt koulutuksia vuodesta 2011 lähtien. Tällä hetkellä tutkintokoe koostuu kahdeksasta osa-alueesta, joita ovat muun muassa lajintunnistus, turvallisuus ja metsästyslainsäädäntö. Kokeessa on 60 monivalintakysymystä, joista kahdeksan saa mennä väärin. Nykyään lajin tunnistus tehdään ensin. Lajeja tunnistetaan 15.
Karhu kuvaili, että tämän päivän metsästäjän täytyy olla vastuullinen ja muut metsässä liikkujat huomioon ottava. Se näkyy myös tutkintokokeessa, koska siellä korostetaan turvallisuutta ja vastuullisuutta.
Aiheesta enemmän 8. toukokuuta ilmestyneessä Puolanka-lehdessä.
Laura Tolonen