Raakku eli jokihelmisimpukka on Suomessa erittäin uhanalainen laji, jota pyritään suojelemaan erilaisten hankkeiden avulla. Tammikuun loppupuolella valmistui raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2020 - 2030.
Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ja Metsähallituksen laatiman suunnitelman tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on tulevaisuudessa lajin koko luontaisella esiintymisalueella. Lisäksi raakun halutaan saavuttavan suotuisan suojelun taso.
Raakkuja esiintyy Suomessa vielä noin 120 joessa ja purossa. Sen luontaisia esiintymiä on eniten Pohjois-Suomen valtionmailla, esimerkiksi Iijoen ja Oulujoen vesistöalueilla. Iijoen vesistöalueella tiedossa olevia raakkukantoja on tällä hetkellä noin 30, mikä on mittava osuus koko kannasta.
Puolangalta raakkuja löytyy tällä hetkellä varsin hyvä määrä, Metsähallituksen suunnittelija ja raakkuasiantuntija Pirkko-Liisa Luhta paljastaa.
- Mitä tuossa laskeskelin, niin Puolanka pääsi niin sanottujen raakkuisten pitäjien listalla aika korkealle. Optimistisen arvion mukaan pessimistisellä Puolangalla raakkujen luontoarvo on 65 miljoonan euron luokkaa korvausarvon eli 589 euron mukaan laskettuna.
Raakkujen määrä Puolangalla kertoo, että paikallisissa vesistöissä on lajille ihanteellisia elinympäristöjä. Pirkko-Liisa Luhta toteaa, että kuten kaikki virtavesilajit, raakku tarvitsee hyvän luonnontilaisen joen tai puron.
Enemmän raakuista 24. helmikuuta ilmestyvässä Puolanka-lehdessä.
Laura Heikkinen, kuva Metsähallitus / Pirkko-Liisa Luhta.