top of page

Vaara-Kainuun kansallispuisto olisi ensimmäinen taidekansallispuisto


Tiina Pehkonen ja Miina Kaartinen olivat viime viikolla kirjastossa kertomassa kampanjastaan. Samalla he toivat sinne näyttelyn, jossa on valokuvia taidekansallispuiston alueelta ja taiteilija Liina Aalto-Setälän grafiikkavedoksia.

Joukko paikallisia toimijoita, muun muassa Mustarinda-seura ry, kampanjoivat sen puolesta, että Puolangan ja Hyrynsalmen alueille saataisiin kansallispuisto. Nimeksi kansallispustolle on suunniteltu Vaara-Kainuun taidekansallispuistoa.

Kansallispuistojen perustamisesta virallinen päätös tehdään eduskuntatasolla. Siellä katsotaan eduksi sitä, että puistolla on takanaan kannatusta ja näkyvyyttä, joten tässä vaiheessa kampanjatyöryhmä keskittyy tiedon levittämiseen taidekansallispuistosta.

Kansallispuistot perustetaan aina valtion maille. Puolangalla ja Hyrynsalmella sijaitsee maakuntakaavaan merkitty luontomatkailun kehittämisalue, joka ulottuu aina Siikavaaralta Paljakkaan.

Mustarindan toiminnanjohtaja Miina Kaartinen kertoi, että kansallispuiston on tarkoitus sijaita jossain kehittämisalueen sisällä.

- Kartan tekeminen on vielä luonnosvaiheessa, mutta lähiviikkoina on tarkoitus piirtää alustava kartta. Maakuntakaavassa on merkintä luontomatkailun kehittämisalueesta. Puisto sijoittuisi sen sisälle, ja siellä on jo ennestään suojelualueita ja Paljakan luonnonpuisto, Kaartinen kertoi.

- Taidekansallispuisto voisi olla paikka, jossa voi jollakin tasolla pohtia luontosuhdetta. Luontokokemus ja taidekokemus ovat hyvin samanlaisia. Käytännössä jos ajatellaan matkailukysymyksiä, niin siellä yhdistetään kulttuuri, luontomatkailu ja taide. Taidekansallispuistossa saisi tietoa paikallisesta kulttuurista ja taidetoimijoista.

Alueella sijaitsee esimerkiksi Paljakan luonnonpuisto, joka on suojeluasetuksiltaan tiukin. Ajatus olisi, että luonnonpuisto jäisi kansallispuiston sisälle. Kaartinen kertoi, että alueella on jo ennestään useampia suojelualueita ja kansallispuisto saattaisi ne yhteen muodostaen ekologisia käytäviä. Kaartisen mukaan olisi tärkeää, että sirpaleiset alueet yhdistettäisiin, mikä edesauttaisi lajimonimuotoisuutta parhaiden.

Aineesta enemmän 29. maaliskuuta ilmestyvässä Puolanka-lehdessä.


Laura Tolonen


365 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page