Joulu on jälleen ovella. Huomenna on jouluaatto ja sen jälkeen kolme pyhäpäivää, ainakin vanhan mallin mukaan, jolloin pyhäpäivät olivat vielä pyhiä ja lomapäivät lomapäiviä suurimmalle osalle työssäkäyviä ihmisiä.
Kuten kaikki hyvin tiedämme, tämä vuosi on ollut poikkeuksellisin kaikkien meidän sodan jälkeen syntyneiden elämässä. Moni sota-ajan kokenut ihminen on verrannut tätä vuotta sota-aikaan. Osa heistä on todennut, että tämä aika on vielä leppoisaa verrattuna siihen, mitä sota-aika toi mukanaan. Näin varmasti on, mutta on tämä ollut meille sota-ajan jälkeen syntyneille poikkeuksellista ja monelle myös hyvin ahdistavaa aikaa.
Ahdistusta on riittänyt joka puolella. Meille työyhteisössä nuoren työtoverin ja ystävän äkillinen menehtyminen on ollut raskas menetys, jonka käsittäminen ja hyväksyminen on vienyt aikaa.
Myös yrittäjien ahdinko on ollut monella käsin kosketeltavaa, kun sitä taattua kuukausittaista palkkatuloa ei enää ole ollutkaan. Se yhdistettynä koronapandemian tuomaan lisäahdistukseen ja pelkoon on tehnyt elämästä normaaliakin yrittäjän epävarmaa elämää raskaamman. Voin vain toivottaa toivoa ja uskoa sekä voimia kaikille yrittäjille, jotka mietitte joulun aikana, kuinka tästä päästään jälleen eteenpäin.
Ahdistavan vuoden kaikki sellaiset tapahtumat, jotka ovat olleet normaalivuotena arkirutiinia, ovat tänä vuonna olleet päivän piristyksiä. Itselläni tällaisia virkistäviä kohokohtia ovat olleet muun muassa vuoden yrittäjien ja vuoden puolankalaisten tapaamiset sekä uusien yrittäjien näkeminen ja uuden yrityksen avaaminen. Tällaisena vuotena nämä tapahtumat ovat nousseet niille kuuluvaan arvoonsa.
Tässä yhteydessä haluan erikseen toivottaa hyvää joulua kaikille terveys- ja hoiva-alan henkilökuntaan kuuluville sekä opettajille ja varhaiskasvattajille. Kiitos teille jaksamisesta tänä vuonna ja voimia tulevaan vuoteen.
Toivotan kaikille lukijoillemme rauhallista, turvallista ja siunattua joulua sekä parempaa uutta vuotta.
Opmerkingen